Tuntuu, että joka vuosi juuri arvokisoja ennen tai peräti niiden aikana meille sattuu kaikenmoista vastoinkäymistä.

Ennen vuoden 2007 SM-kisoja meillä oli alla vain muutamia startteja Chilin pentujen ja oman polvileikkauksen takia. Nuo kisat menivätkin täysin kokemattomuuden piikkiin, eikä näin ollen harmistuskaan ollut kovin suuri.

Saman vuoden karsinnat olivat vaarassa jäädä kokonaan väliin, koska olin koko edellisen viikon yli 38 asteen kuumeessa. Viikonlopuksi kuume kuitenkin laski ja päästiin jopa radalle tosin täysin puolikuntoisena.

2008 SM-kisat oli varmasti suurin pettymys koko meidän kisauralla. Tehtiin ihan viimeisille esteille asti kohtuu hyvää nollaa, kunnes pienestä väistöliikkeestä johtuen polvi muljahti erittäin pahasti pois paikoiltaan. Hetken jo ajattelin linkuttavani viimeisetkin esteet, mutta kipu ei sitä sallinut. Suuren suuri pettymys. Yhteistyö oli sinä viikonloppuna niin huipuissa, että kyyneliltä ei voinut välttyä...

Karsintoihin mennessä polvi oli jo suht ok, joten näistä kisoista saatiin jopa onnistunut fiilis. Jäähallin aivan mahtavassa tunnelmassa isolla kentällä oli hurjan hienoa mennä. Ja mikä parasta päästiin jopa sunnuntaille lauantain aika kelpo nollalla.

Tämän vuoden SM-kisat jäivät väliin pitkän matkan takia. Työt kutsuivat kuitenkin heti maanantaiaamuna ja yötä vasten en halunnut lähteä ajamaan.

Kaksi päivää jäljellä tämän vuoden karsintoihin. Ja ylläri pylläri olen koko viikon juossut lääkäriltä toiselle ja verikokeesta toiseen. Nyt antibioottikuurin toimesta olo on jo melko hyvä, joten toivoa on, että päästään jopa starttiviivalle. Karsinnat on aina yhtä jännittävät, oli sitten kisaamassa tai ei. Mahtava viikonloppu siis tulossa ja mikä parasta, pääsee omaan sänkyyn nukkumaan!

Tavoitteena on olla Chilin arvoinen ohjaaja. Me mennään yhdessä nauttimaan ja pitämään hauskaa. Peukkuja on pystyssä myös monille tutuille!